Historia

 

 

Kilpasoutua Lappeenrannassa 50-luvulta lähtien

  

1950-luku

1950-luvun alkupuolella Etelä-Karjalan teollisuuden piirissä alkoi viritä kilpasoututoimintaa. Kilpasoutu liikkuvapenkkisin venein tuli Lappeenrantaan Paraisilta, jossa Paraisten Kalkki Oy:ssä toimi Paraisten Kalkin Soutajat - Pargas Kalks Roddare. Paraisilta Lappeenrantaan yli-insinööriksi tullut Lars Lindblad aloitti soututoiminnan tehtaan suojissa. Lappeenrannan tehtailla toimi henkilökunnan urheiluseurana Paraisten Kalkin Jyske, jonka jaostona aloitti PK-Jyskeen Soutajat. Lindbladin jälkeen seuran toimintaa alkoi vetää ja kehittää sittemmin soudun suureksi persoonaksi tullut Kalle Sirén.1950-luku

Alkuinnostuksessa toimintaa rajoitti oman venevajan puuttuminen. Käytössä oli pieni vaja Karhusaaressa, jossa toimi suosittu paviljonkiravintola. Soutajat matkasivat saarelle ravintolan asiakaskuljetukseen tarkoitetulla moottoriveneellä. Kertomuksien mukaan tällä toiminnalla oli omat hankalat, mutta joskus jopa hyvätkin puolensa: olihan Karhusaaren paviljonki yksi aikansa suosituimmista ravintoloista. Kulkemisen hankaluus rajoitti kuitenkin lajin kehittämistä ja laajentamista. Tuntuva harppaus eteenpäin olikin tehtaan rakentama uusi venevaja Myllysaareen, jonne sentään kuljettiin tietä pitkin. Vaja oli hyvin suunniteltu ja rakennettu perustuen Paraisilla olevan vajan piirustuksiin. Pääosin sama vaja antaa suojan kalustolle ja soutajille tänäkin päivänä.

Uuden vajan myötä pystyttiin hankkimaan uusia veneitä ja laajentamaan toimintaa. 1950-luvun loppupuolella käytössä oli jo kaksi sisähankanelosta, kaksi perämiehellistä nelosta, niin sanottu vaihtohankaiminen kaksikko sekä vanerinen harjoitusyksikkö, muistorikas Emma. Veneet kuljetettiin kilpailuihin kuorma-auton lavalla, jossa oli puinen koppi. Veneet olivat kopin katolla ja soutajat kopin sisällä. Auto saattoi olla rautalavainen ja toimia päivät tehtaan louhimossa kivenajossa. Tuohon aikaan tiet olivat pääasiassa sorateitä, joten matkustaminen tällaisella kuljetuksella vaati asiaankuuluvaa retkeilyhenkeä.

Myllysaaren venevajan ansiosta harjoitusmahdollisuudet paranivat oleellisesti ja sen myötä tietenkin kilpailumenestys. 1950-luvun ehdottomasti paras saavutus oli Pohjoismaiden mestaruus sisähankanelosella vuonna 1955. Joukkueessa soutivat Eino Rantanen, Martti Kotiharju, Veikko Kangasmäki, Hugo Suomalainen ja perämiehenä oli Pekka Kettunen. Kansainvälistä tuntumaa haettiin kilpailumatkalla Moskovaan. Matka oli siihen aikaan ja silloiseen Neuvostoliittoon ilmeisen eksoottinen.

 

1960-luku

1960-luvun alussa toiminta laajeni ja vilkastui edelleen, eikä kuorma-auto enää riittänyt kulkuneuvoksi. Kesällä 1962 siirryttiinkin linja-autokuljetukseen ensimmäisenä Suomessa Takon Soutajien ohella. Seura sai myös lisää ulkohankaveneitä, muun muassa yksikön ja perämiehellisen nelosen. Uusien veneiden käytöstä oli seuran sisällä kova kilpailu, mikä samalla kehitti kaikkia. Soutajien määrästä kertoo se, että vuoden 1963 SM-kisoihin Joensuuhun mentiin kahdella linja-autolla.

Ulkohankaveneitä opittiin pikku hiljaa hallitsemaan paremmin, ja SM-mitaleita alkoi tulla niin junioreissa, naisissa kuin miehissäkin. Miesten pariairokaksikko Seppo Miettinen ja Taisto Karhu saavuttivat B-luokan SM-kullan. Tuohon aikaan soutajat jaettiin A- ja B-luokan soutajiin menestyksen mukaan, eritellen vielä pariairon ja yhdenairon soutajat. Miesten raskas ja kevyt perämiehellinen nelonen saavuttivat yhdessä kahdeksikon B-luokan SM-kullan, vaikka seuralla ei ollut omaa kahdeksikkoa. Tästä innostuneena seura haaveili oman kahdeksikon hankkimisesta ja vajaa jatkettiin, jotta kahdeksikko jonakin päivänä mahtuisi sisään.

Yksi 1960-luvun alkupuolen merkittävimmistä tapahtumista oli, kun urheilun monilahjakkuus Jussi Paasonen voitti juniori-ikäisenä yllättäen miesten yksikössä itse olympiakävijän ja Pohjoismaiden mestarin Jorma Kortelaisen. Myöhemmin junioriyksikköä hallitsi seuran toinen monilahjakkuus Hannu Vuorikari.

Seuran ensimmäisen ulkohankaveneiden A-luokan Suomenmestaruuden saavutti kevyt perämiehellinen nelonen vuonna 1967 Solvallassa joukkueella Pertti Schröder, Jaakko Nieminen, Markku Keinonen, Juhani Julku ja Markku Talonpoika. Siitä se pää aukeni, sillä seuraavana vuonna maan ykköseksi nousi perämiehetön nelonen Pekka Juuti, Esa Pulli, Lauri Vuorikari ja Jorma Eiskonen. Joukkue hallitsikin perämiehetöntä nelosta useiden vuosien ajan. Myöhemmin Juutin Pekan jäädessä pois joukkueeseen nousi Hannu Näkki Helsingistä. Joukkue menestyi hyvin useissa edustustehtävissä ja eräs uran kohokohtia oli vuoden 1971 MM-soudut St. Catharinessa Kanadassa.

1960-luvulla seura kilpaili useissa kansainvälisissä kilpailuissa Saksassa ja Ruotsissa. Vaikka pääasiassa harjoiteltiin ulkohankaveneillä, ei sisähankojakaan unohdettu – olihan perinteet vahvat. Esimerkiksi vuonna 1964 seura sai kolmoisvoiton perinteisessä Paraisten Kirkkosaaren ympärisoudussa sisähankanelosella.

 

1970-luku

1970-luvun uudet veneet perämiehetön nelonen, vaihtohankaiminen kaksikko ja yksikkö nostivat seuran kaluston ajanmukaiselle tasolle. Kalle Sirénin kuoltua 1971 soutajien mieleen alkoi hiipiä pelko siitä, että tehtaan panostus soutu-urheiluun vähenisi. Toiminta kuitenkin jatkui entisellään. Näkyvintä seuran toiminta oli 1970-luvun puolivälissä, kun seuran soutajat edustivat Suomea kahdella nelosjoukkueella Pohjoismaiden Mestaruuskilpailuissa Tukholmassa. Miesten kevyessä nelosessa soutivat Juha Vuoksimäki, Markku Keinonen, Hannu Kangasmäki ja Pekka Rouhiainen. Naisten perämiehellisessä pariaironelosessa soutivat Paula Kosonen, Mari Laamo, Kaisu Savolainen, Kaisa Räty ja Tuula Mentula. Miesten kevyt nelonen ylsi aina MM-edustajaksi Amsterdamiin vuonna 1977.

1970-luvun lopussa Partek päätti luopua soutu-urheilun tukemisesta ja suunnitelmissa oli lahjoittaa venekalusto vajoineen Lappeenrannan teknilliselle korkeakoululle. Soutajien kanssa käytiin neuvotteluja eri vaihtoehdoista ja vuonna 1981 päätettiin perustaa uusi soudun erikoisseura Lappeenrannan Soutajat.

 

1980-luku

Uusi seura sai käyttöönsä PK-Jyskeen Soutajien kaluston ja vajan käyttöoikeuden. Seuran toiminta alkoi junioritoiminnasta. Ensimmäinen menestys oli B-juniorien Suomenmestaruus Valkeakoskella 1982. Joukkue Marko Soikkeli, Harri Kauppinen, Kimmo Kangasmäki ja Jussi Huppunen voittivat myös A-juniorien Suomenmestaruuden. Menestys toi paikan Pohjoismaiden mestaruussoutuihin, jossa hopealle jääminen niukasti Tanskan jälkeen takasi kuitenkin paikan juniorien MM-soutuihin Belgiaan 1987.

 

1990-luku

Kimmo ja Jussi jatkoivat nelosesta kaksikkoon edustaen Suomea nuorten EM-kilpailuissa Lintzissä 1990. Kaksikko saavutti useita SM-mitaleita ja lopulta Suomenmestaruuden vuonna 1995. 1990-luvun alun ainoat aktiivikilpailijat olivat kaksikko Kangasmäki-Huppunen ja junioriyksikkö Toni Kuparinen. Kaksikko edusti Suomea yhdistelmänelosessa kaksissa MM-kilpailuissa: 1993 Takon Soutajien Timo Laineen ja Vesa Keson kanssa sekä 1995 Tampereella Nesteen Soutajien Petri Alangon ja Janne Masalinin kanssa. Heidän vähentäessään panostusta kilpaurheiluun jäi seuran ainoaksi edustajaksi kilpatasolla Toni Kuparinen. Toni voittikin yksikön Suomenmestaruudet B- ja A-junioreissa.

 

2000-luku

1990-luvun lopulla Suomeen perustettiin Soutuliiga miesten kahdeksikoille ja naisten pariaironelosille. Tämä piristi Lappeenrannan Soutajien toimintaa, kun seuralle hankittiin pitkäaikainen haave, perämiehellinen kahdeksikko. Liigan kilpailuihin osallistuttiin vaihtelevalla menestyksellä. 2000-luvun alun kohokohtia oli naisten Soutuliigan voitto vuonna 2004 yhdistelmäjoukkueella Sirpa Rantanen, Anni Kouvo, Heli Koivula, Nina Karjalainen ja Takon Soutajien Kaisa Rossi. Miesten puolella menestyksestä huolehtivat kaksikko Toni Kuparinen-Timo Kuismanen saavuttaen useita SM-mitaleita.

 

2010-luku

Naissoutu on ollut Lappeenrannassa nosteessa 2010-luvulla. SM-mitaleita on saavutettu useissa naisten veneluokissa. Naisten pariaironelosella on saavutettu useampia SM-mitaleita joukkueella Sanni Karhu, Emilia Marttinen, Anni Talonpoika, Sirpa Rantanen ja Minna Moisio. Vuonna 2011 ensimmäistä kertaa Lappeenrannan Soutajien historiassa myös naisten perämiehellinen kahdeksikko saatiin starttaamaan SM-kisoissa. Junioreiden puolella lupaavaa menestystä ovat tuoneet Emilia Marttinen ja Sonja Rytkönen. Kaksikko Marttinen-Rytkönen pääsi edustamaan Suomea kesällä 2012 Junioreiden PM-kisoihin Norjan Årungeniin. Molemmat tytöt ovat esittäneet erinomaisia suorituksia myös kansainvälisissä sisäsoutukilpailuissa.

 

 

 

Koppi lavalla ja miehet perillä
Veneiden pakkaamista 60-luvulla
Myllysaaressa työn touhussa
Paraisilla Kirkkosaaren ympärisoudussa
LS:n 1990-luvun voimat
Tien päällä
1970-luvun tyyliä
LS:n nuoret lupaukset
Naisten soutuliigan voittajat vuonna 2004